Kuttukuussa paimenklinikalla Lynn Leachin opissa. Inkeri oli mukana, meni kivasti mukana. Päästiin jonon ohi harkkaamaan Inkerin olotilan mukaan, toisen treenisession Sinikka viihdytteli Inkeriä päätalossa.

Lyyn opetti jo aikaisemmille koirille face-to-face painetta eli kun lampaiden päät ovat liian lähellä ihmistä tai sivulla on koira painanut liikaa - koira opetetaan korjaamaan itse virheensä . Eli ohjaaja pysähtyy ja pyytää koiraa kiertämään eteen viereensä. Sitten yhdessä astutaan askel-pari lampaiden kasvoja kohti, koiran kuuluu olla rauhallinen ja koiraa kehoitetaan katsomaan lampaita. Koirille tämä on tosi vaikeaa, sillä se vaatii voimaa, sitä oikeaa voimaa ei räyhä-voimaa. Mutta Lynnin sanoi " Voima on koirassa sisällä, se pitää vaan saada sieltä esiin". Aika ensin vältteli lampaiden katsetta, mutta toisella kerralla se pelasi jo ilkikurisesti tuijotusleikkiä.  Ja se tehosi!

Myöskin lampaiden haku tehdään niiden naamapuolelle päin ei takapuolta päin kuten tähän asti. Haussa pidennettiin runsaasti matkaa ja Aika meinasikin lopettaa kaaren kesken - Lynn vähän huitoi sitä risulla puolivälin pysäkillä ja sitten Aika alkoi kiertää koko laumaa. Kuljetukset menivät hyvin, yhtään lammasta ei kääntynyt vastaan! Varmaan ekaa kertaa meidän historiassa.

Kun Aika nuuski lampaiden takapuolia, Lynn kielsi, koira menettää arvovaltaansa lampaisiin - lammas ajattelee " ei koira, lammas" kun nuuskii takapuolta.

Aika pelitti hyvin, totteli ja paimensi. Viimeisen tuijotussession jälkeen se oli niin fiiliksissä että pöläytti yhtä lammasta, katsomon mukaan lammas kerjäsi sitä!

Kyllä tuli hyvä mieli päivan aherruksesta, ensi kesänä taas uudelleen, tämä kesä jäi paimennuksen suhteen vähän lyhyeksi mutta sitäkin antoisemmaksi. Ensi kesänä ehkä kisoihin? Jos päästään verestään taitojamme sitä ennen.